kirjotin someen lähipiirille samaa mitä voisin kirjottaa tänne.
sairastumishommien jälkeen (7v) musta tuli kovin positiivinen ja naiivin innostunu kaikesta
se on alkanu tuntuu tosi huonolta piirteeltä koska se on viime vuodet johtanu pelkkiin pettymyksiin ja siihen et tunnen itteni aina naurettavaks ja typeräks optimistisuuteni takia
niinpä oon päättäny luopua siitä piirteestä
en usko myöskään pessimismiin, mut aion elää tästä eteenpäin siten että
en odota MILTÄÄN tai KENELTÄKÄÄN YHTÄÄN MITÄÄN
siis
YHTÄÄN
vitun
MITÄÄN
myönnän et tässä heilutaan pessimismin ja ehkä siitä mahdollisesti seuraavan katkeruuden rajapinnalla (joskin mulle suru ja masennus on katkeruutta tyypillisempiä), mut ainakin opettelen nyt ensisijasesti elämään vain menneessä ja nykyisyydessä koska se on turvallisinta ja ehkä suojelee mua viime vuosien virheiltä.
