aikamoisen työrupeaman jälkeen saatiin sunnuntai-iltana kasaan hieno teksti itsemurhan tehneiden muistopäivään, jonne ollaan mielenterveysjärjestön nimissä menossa pitämään puhetta. olin päävastuussa tekstistä ja sen rakenteesta ja kun oltiin palloteltu kirjottelua eestaas sähköpostitse, siitä tuli hyvä kahden ihmisen tarina pohjalla käymisestä, läheisten menettämisestä ja toivon löytymisestä. mahdutettiin mukaan toki vähän tilastoa ja perusfaktoja siitä, mitä vaikutuksia itsemurhilla on ja kuinka niitä voidaan ehkäistä. koko jutun juoni: avoimuus. stigman poistaminen. rohkeus.

luetutettiin tää kakssivuinen teksti muutamalla ystävällä ja mä esimerkiks mun terapeutilla, joka liikuttui kyyneliin ja kehui nimenomaan rakennetta ja syvää henkilökohtasuutta.

tänään teksti tuli bumerangina takas seurakunnalta: kuulemma liian raju. heidän tarkoitus on tuoda lohtua ja toivoa, ja vieraaksi tilaisuuteen tulee asiakkaita jotka menettäneet läheisiään itsemurhalle. oh rly? noh, mulla menee aina sukset ristiin seurakunnan kanssa, siinä ei oo mitään uutta, lol. yritettiin sit sensuroida tekstiä - käytännössä siis poistettiin siitä kaikki henkilökohtainen ja rehellinen. molempia harmitti tosi paljon ja todettiin, et siitä hävis nyt täysin koko idea. mä sanoin jopa, ettei mua oikeestaan huvita mennä sellasta mitäänsanomatonta peruslätinää esittämään ääneen. ajattelen niin, et jos laitan oman nimeni ja naamani likoon tärkeen asian puolesta, en haluu mennä hyssyttelemään. se ei muuta maailmaa. se jatkaa häpeää ja salailua ja stigmaa.

huomenna meen keskustelemaan mielenterveysjärjestöön asiasta ja yritetään vielä semmosta takaovea, että pyydetään paria muuta järjestön edustajaa siunaamaan (anteeks vaan seuris) teksti, jotta meillä on enemmistö puolellamme. jos se ei auta, lausutaan ennen puheen pitämistä jonkinlainen disclaimer, että tää saattaa järkyttää herkimpiä.

28719.jpg

niin turhauttavaa, että kun ois tarkotus nimenomaan hälventää yksin jäämistä ja salailua joka itsetuhoisuuteen aina liittyy, joku taho yrittää hiljentää sen avoimuuden. ei tietenkään näin suorasukasesti aiota vedota seurikseen vaan kirjotetaan sovittelevampi viesti sinne siitä, että ollaan nyt vaan kovin eri mieltä siitä, kuinka mielenterveyspuolen ihmisinä halutaan tää asia esittää.