koetan saada negatiivista, muista ihmisistä johtuvaa oloa pois. ilahduin äsken lumisateesta ja otin kuvia, se autto. sanoin myös itelleni: you've got this, gal. sekin autto. oon alkanu puhua itelleni vähän rohkasevammin muutenkin. vahvistanu vahvuuttani. ja niinä hetkinä kun asetunkin itteni puolelle ja pidän siitä kiinni, välillä vähän väkisinkin, mutta ei se mitään: mä oikeesti myös tunnen sen. sisäisen itsevarmuuden joka alko kehittyä sillon kun täytin 29. myös peilikuva näyttää paremmalta, riittävän hyvältä sillon.

päätä särkee kylläkin (join ehkä liikaa tummapaahtosta kahvia ja joudun kuuntelemaan meteliä), ja heti kun on fyysistä vaivaa, henkinen olo ohenee. heti haastavampaa pitää yllä tasapaino.

ehkä auttaa lisää jos syön ja luen kirjaa.

tosin aloinkin nyt seurata anna secret poetin keikkaa! näin ilmotuksen instassa ja menin ex tempore sille kanavalle tubessa ja siellähän se rämpytti kitaraa! annasta tulee aina hyvä mieli.