leipomisvimma on menny melkein yli: oon väsänny parin viikonlopun sisällä kolme erilaista suolasta piirakkaa ja yhden kauraomenapaistoksen. nyt meillä on jääkaapissa vielä puolikas kuorrutettu porkkanakakku syömistä vailla. toki mä mieluummin leivon kuin maksan valmisruoista tai esimerkiks nukun koko päivän.

juttelin just eilen yhden kakssuuntasta sairastavan ystävän kanssa ja se kerto että se tunnistaa hypomanian oireiden omalla kohdallaan alkavan leipomisesta. skitsofreenikkoystävä sanoo, että tietää yhden toimintakykyä lisäävän lääkityksen tehoavan kun pesee aamusta iltaan pyykkiä, niinku aivan holtittomasti. noh, vois kai sitä tosiaan jotain järjettömämpääkin tehdä.

en ite epäile että olisin maaninen tai muuta, sen sijaan veikkaan että mun masennus ja apatia oli niin syvää viime kuukaudet et toiminnan ihmisenä eron vaan huomaa helpommin.

tänään leikkasin pienet nurmialueet ja osan takapihasta, huomenna aion hoitaa ison nurtsin. kunhan vaahterat luovuttaa loputkin lehtensä maahan, voidaan haravoinnin jälkeen laittaa kaikki puutarhatyöt pakettiin tältä vuodelta.

unohdin kirjottaa siitä että mun aivokuvissa näkyi yliaktivoitunu arpikudos entisen vamman kohdalla, ja se ilmeisesti aiheuttaa päänsäryt ja epilepsian pahenemisen. ei aneurysmia tai muuta huolestuttavaa. tietynlainen kuormitus kuten yhtäaikanen vaativa opiskelu ja työ oli vaan yksinkertasesti liikaa.

hain pari viikkoa sitten yhteen koulutukseen jonka suoritettuani voisin mahdollisesti alottaa työt jo ennen joulua. se olis merkityksellistä auttamistyötä muttei lainkaan yhtä kuormittavaa. tänään sieltä soitettiin, että mut hyväksyttiin mukaan. koulutus alkaa perjantaina ja koostuu lähipäivistä ja kotitehtävistä.

hyvä saada jotain mielekästä tekemistä. tunnen kaamoksen jo lymyävän iltojen pimentämissä nurkissa.