ehkä olin turhaan vihanen itelleni, mut se vaan suuntautu tällä kertaa niin. menkkikset alko ja rauhotuin heti ku hormonitasot heilahti. pitäis yrittää olla lempeempi ja sallivampi itteään kohtaan ja muistaa se aivovaurio ja kuntoutujuus. (toi sana ei kyl taida olla suomee.)
kyse on mun perfektionismista ja siitä, kuinka kaiken vois mun silmissä myös aina hoitaa tehokkaammin ja paremmin ja mikä olennaisinta, voisin mielestäni vapauttaa vielä suuremman potentiaalin itestäni joka tilanteessa. siks mun työpaineet kasvaa suhteettomiks vaikka olis kyse jostain yhestä paperista. jos vertaan kollegoihini tai muihin vastuuhenkilöihin duunissa, ei kukaan ota niin jumalatonta stressiä mistään paitsi mä.
muutenki kiirehdin kalenterissa ajatuksen tasolla jo jonnekin ens kevääseen, ja onhan tehtävämäärä siitä näkökulmasta valtava: kaikki ne hommat jotka täytyy olla ekan vuoden sopparin kuluessa hoidettu, kuten esimerkiks yhen kirjan kirjottaminen. (kääk.) siks musta tuntuu et romahdan kaiken sen materiaalin alle, joka tietenkin näyttää vuorelta, vaik oikeesti se on tällä hetkellä vaan pieniä yksittäisiä kivenmurusia reitillä kohti tavotteita. kirjakin kirjotetaan sana sanan perään eikä yhtenä ryöppynä. pitäis vaan kattoo tätä päivää ja korkeintaan tätä viikkoo kerrallaan. unohtaa ens vuos toistaseks. mut koska oon myös ääriluova idealisti, tulevaisuuden projektien miettimättä jättäminen tuntuu siltä kuin joutuis leikkaamaan jonkun raajan iteltään irti.
voi olla et lommo kallossa tekee mun päästä niin epäsymmetrisen et mun täytyy edelleen keksii pyörä aina uudelleen, ja se pyörä on mun oma kova pää, joka ei rullaa tasasesti. joka kierroksella mä kumautan sen suoralla ja havahdun muistamaan, et pitäis kulkee vähän hitaammin.
enkä sitäpaitsi aio antaa sen kilttien tyttöjen dissaajan vaikuttaa mun omaan mielipiteeseen kiltteydestä ja itestäni. kiltteys on hyvyyttä ja halua toimia oikein ja oikeudenmukasesti. se ei todellakaan oo heikkoutta, eikä huono piirre. mä vaan ite sotkin sen eilen kyvyttömyyteen sanoa ei, ja sen harjottelemista jatkan tästä lähtien entistä tiukemmin. niistä epäonnistuneista harjotuksista johtuen mä olin itteeni pettyny.
opetus: on oltava oikeudenmukanen itteään kohtaan ja otettava rennommin.
