taidekurssi oli viime perjantailta peruttu. harmitti aika paljon, koska olin odottanu jatkoa kovasti. tuli sit inhottavan pitkä tauko: kuukausi, kun ryhmä muutenki kokoontuu vaan joka toinen viikko.

oisin mielelläni sit kirjottanu päiväkirjaa sen sijaan, mut tää sivusto oli (taas kerran) kadoksissa monta päivää.

siirrettiin mun sähköpiano ateljeelle. yritin soittaa, mut olin melkein unohtanu kuinka saan laitteesta säädettyä kaiut ja muut asetukset. pystyisin käyttämään myös tunnotonta kättä soittaessa, jotenkin, mut en muista omia sävellyksiäni. se on aika kamala tunne. enhän mä ois ikinä tajunnu varautua sellaseen, et kaikki pitäis äänittää saati kirjottaa ylös, koska voin saada aivovaurion ja amusian - joten vuosikymmenien kuluessa syntyneet tuotokset ei käytännössä oo enää olemassa. omat biisit on jonkinlaisia abstrakteja käsitteitä mun päässä: kohtauksia unessa, josta ei saa kiinni. oon äänittäny ehkä kymmenen kappaletta kymmenistä.

ateljee on nyt muuttunu eräänlaiseks mausoleumiks, kokoelmaks mulle tärkeimpiä asioita, joista oon joutunu luopumaan. siellä on maalaustarvikkeet, musiikki, iskän uurna ja niin edelleen.