kahvia tekee mieli, mut oon huomannu sekä töissä että kotona kuinka se sinkoaa hetkeks virkeystilan ylös, aiheuttaen jopa aivoylikuormituksen, mut lopputulos on myöhemmin alkava armoton haukottelu. kofeiini toiminee vähän ku verensokeri. mut luopua ilta(päivä)kahvista? roight. laitoin tulemaan.

sit alkaa selittely kuten kaikkien paheiden kanssa. mä oon vähentäny kahvinjuontia. ainaki jonkun verran. en juo arkiaamusin kun yhen cappuccinon (miedompaa ku normi) ja töissä max kaks kuppia päivän aikana. sit myöhäisiltapäivällä yks cappu tai normaali. viikonloppusin meneekin sit aamulla 2-3 normaalikuppia, koska ylikuormituksesta ei sillon tarvii niin paljon välittää, eikä yleensä oo heti lähtöä mihinkään (hikoilu). ja sit päikkäreiden ja syömisen jälkeen yks cappu tai normi.

mun on tosi vastenmielistä luopua mukavista jutuista, arjen iloista. en oikeen tiedä miks koen et pitäis. en kumminkaan dokaa tai polta nykyään, oon jättäny ylimääräsen suolankäytön kokonaan - ja mun labra-arvot ja verenpaine on erinomaiset! pohdin aina näitä normaalius-terveellisyys-asioita ja kumminkin lopuks päädyn samaan: miksei sais nauttia? haluun syödä aamiaiseks jäätelöä joskus. useimmiten en halua syödä mitään aamiaiseks. haluun juoda iltakahvit vaik se johtaa ylivireystilaan ja haukotteluun. haluun syödä sillon kun on nälkä, vaikka paino nousis, nukkua kun nukuttaa vaik se sotkis unirytmiä. tehä mitä haluan milloin haluan ja kantaa sit ne seuraukset, jos niissä jotain kantamista on. mennä tilanteen mukaan.

täytän ens vuonna nelkyt. kenen lupia kyselen? jos itseni, on aika kattoa peiliin ja todeta: en oo koskaan välittäny olla terveellinen tai normaali. en edes pidä terveellisesti elävistä normaaleista ihmisistä. joten se siitä.