taivas näyttää pyjamansiniseltä, sellanen vähän harmaaseen taittava baby blue. puut on vielä alastomia, ja valkonen vaate on alkanu vetäytyä myös nurmikon reunalta ja paljastanu yllättynyttä ruskeeta sänkeä. huhtikuu.

käyn ihan ylikierroksilla edelleen, vaikka olevinaan alotin loman viime keskiviikkona. en oo pystyny irtautuu työasioista vieläkään käytännössä (oon sittenkin yhtäkkiä korvaamaton ja tää on kyllä jo epäreilua), mut etenkään ajatuksen tasolla. äsken laitoin kollegoille viestin, et toivon jatkossa enemmän delegointia ja jos se on mahdotonta koska osaaminen ei riitä, niin pyydän järjestämään mulle työnohjausta tai muuta tukee enemmän, koska muuten en jaksa. totesin niille et tää on mulle itelleni myös oppimisen paikka, etten enää suostu ottamaan liikaa tekemistä. on hyväksyttävä et sit jotakin toimintaa on supistettava, koska tää järjestö ei voi jatkaa pyörimistä tyyliin kolmen ihmisen voimin.

kirjan myynti oli vauhdikasta viikonloppuna, ja vaikka ite tietenkin olisin viilannu tekstejä ja taittoa vielä huolellisemmin, se on nyt sellanen kun se on, ja sellasenaan saanu jo paljon kiitosta ja hyvää palautetta. joten annan sen olla: eihän mun sitä enää tarvii lukea tai edes katella.

taas nukkumaan. nukuin koko eilisen, en edes jaksanu soittaa ystävälleni vaik oltiin sovittu. niinhän se menee, et jos ei ymmärrä pitää lomaa ja levätä, keho ennenpitkää laittaa vaatimuksillaan kantajansa lepäämään. onneks en sentään vielä oo sairastunu, kuten joillekin käy lomalla.