, neuvoin unessa jollekin. pitelin kädessäni ehkä rotan kokosta mutta yöperhosta muistuttavaa pikkuihmisen raatoa.
hommat meni tossa niin pitkälle et laskin jo valmiiks tappavan määrän nukuttavia lääkkeitä ja laitoin sivuun. vaik töissä oon edelleen jaksanu hyvin, ihan kaikki sen ulkopuolinen aika kulu miettiessä, mitä kaikkee täytyy muistaa hoitaa ennenku laitan tän elämäni pakettiin ja lähetän avaruuteen. aloin kolme päivää sit syödä 5mg isompaa masislääkeannosta ja ajatukset on pysyny poissa siitä asti. tappava annos on edelleen valmiina, mut en toistaseks tee sillä mitään. meen päivän kerrallaan, suoritan niitä minuutteja vaan.
en muuten saa alas enää edes aamusmoothie'a, kaikki ruoka kuvottaa, ja varmaan syömättömyyden takia kärsin ikävistä vatsaoireista kuten ummetuksesta.
tänään maa oli aamulla ekaa kertaa kunnolla kuurassa. piti pyyhkiä silmiä vaihteeks siks, että pakkanen laitto ne vuotamaan, eikä synkät ajatukset. viis metsäkaurista käveli mun edellä: kolme kotitiellä ja kaks metsäpolulla.
