kesti törkeen kauan saada resepti ja siks masislääke takas verenkiertoon. olin loppuviikolla tosi etovissa oloissa vierotusoireista ja toisaalta sietäny niitä jo niin kauan, et olin valmistautunu laittamaan uuden uusimispyynnön ja venaamaan toisen viikon. nyt syön minimiannosta ja seuraan tilannetta. pää ollu vähän selkeempi ilman lääkettä, enkä valita libidon paluustakaan.

kesti myös törkeen monta vaihetta, et pääsin niihin laajoihin verikokeisiin ja sain tulokset. jouduin varaamaan ajan kolmesti, ziisös. se on nyt hoidettu, mut tuloksista ei voi päätellä mitään poikkeavaa. mikään ei viittaa mihinkään kliiniseen ongelmaan, hemoglobiinikin on tällä hetkellä 144. en siis vieläkään tiedä mikä aiheuttais tän keväällä alkaneen, selkeesti fyysisen uupumuksen ja esimerkiks ruokahaluttomuuden. kilpirauhasta tai munuaisia aloin jo epäillä, mut ei niissäkään ollu mitään vikaa. mun pitäis olla elämäni kunnossa.

ehkä joku muu olis helpottunu esimerkillisistä veriarvoista, mut mä oon turhautunu. jään edelleen odottelemaan, et joku asia liikahtais johonkin suuntaan, jotta tietäisin mikä mua vaivaa ja mikä siihen auttais.

tänään työnohjaukseen toiselle paikkakunnalle ihanan kollegan kanssa.