kuustoista kirjaa puolessa vuodessa. jee. oikeestaan ainoo hyvä piirre jonka löysin oksasen lehmistä eilen kun vihdoin sain sen loppuun oli ehkä se jonkinlainen maanis-depressiivinen kiihko ja epävakaus jonka sanotaankin liittyvän bulimiaan. loppu oli typerä, ylimielinen, mut ehkä sit realistinen.

mikähän mustalle yön hiipparille nimeksi. hän on tullut jäädäkseen: eilen huikeeta kehitystä kotiutumisessa taas. voihan rakkaus.

vappupäivän sää ei osaa päättää, mihin ryhtyis. paljaat puunrungot hohkaa auringossa, tuuli keinuttaa niitä hiljaa, mut taivas on tumman savunharmaa.