pitkä tauko kirjottamisessa.
mutta mähän lupasin itelleni ja tälle blogille etten kirjota muista ihmisistä, ja siks oon joutunu olee hiljaa. semmosta kuraa on ollu viimeset viikot, et sen alle jäi kyllä kaikki mun omat hiljaset mietinnät ja pohdiskelut, joten mitään ylöspantavaa ei oo oikeestaan ollukaan. lisäks kirjanpitoa ja muuta paperiskeidaa on pitäny hoitaa. vitkasteluun ja sit lopulta kaiken aikaansaamiseen kului aikaa.
en silti oo missään vaiheessa ajatellu etten enää kirjota. kirjottaminen tekee hyvää. uskon et esimerkiks terapiatyöskentely on siks kulkenu melko selkeitä reittejä eteenpäin. kun on yhteydessä ajatuksiin kielen kautta, asiat avautuu.
luulen et mun kannattaa ettiä kirjastosta lisää eeva kilpeä, koska se sai mun assosiointityön ihan eri tasoille. oon tässä välissä lukenu sen paasilinnan ja voin saada kuulemma muutaman lisää lainaan. tällä hetkellä puolivälissä mimi hayesin i'll be okay, it's just a hole in my head - a memoir on heartbreak and head trauma. en välitä lukee ihan hirveesti englanniks, vaik oon yhtä nopee lukija silloinkin, mut toi on mielenkiintonen. ei haittaa vaikkei siihen saa ihan sellasta yhteyttä kuin äidinkielellä. itse asiassa se etäisyys on mahdollistanu rinnakkaislukemisen, jossa harjotan toiveammattiani: kääntäjän työtä. pysähdyn vähän väliä pohtimaan, miten kirjottaisin lauseen suomeksi, mikä sana kävis mimin suuhun. jos toi kirja uhkaa jäädä pimentoon eikä kustantaja päätä käännättää sitä, mähän voisin ottaa siitä salaisen oman projektin.
joo. vapaapäivä. tää saa nyt riittää, ja palaan kun oon ajatellu enemmän asioita ja keksiny jotain viisaampaa.
