hoks ja lukkari on nyt laadittu, ja jos kaikki menee hyvin, oon viimeistään puolentoista vuoden päästä hankkinu itelleni ammatillisen pätevyyden. siitä voi sit joko jatkaa opintoja ylemmälle tasolle, lähtee vaikka vaihtoon ulkomaille, tai hakeutua mahdollisimman pian työelämään. en sulje mitään vaihtoehtoa pois ainakaan nyt. kaikki on auki. tuntuu hyvältä nähdä kurssilista konkreettisena mustana valkosella.

mut vähän pitää viel jaksaa odottaa, koska saadaan tunnukset verkkoympäristöön vasta jonkun ajan päästä. oon kyllästyny pyörittelemään peukaloitani, oonhan venaillu jo syyskuun alusta saakka et pääsen alottamaan koulun. se on ollu koko ajan mun tavote, vaikka oisin käyny kuinka pohjamudissa. on ollu joku toivo siitä, et musta on vielä johonkin. joku keino keksiä itsensä ja elämänsä uudelleen, koska tää kaikki vanha uuvuttaa.

eka luento on puolentoista viikon päästä, eka kurssi suoritettava hyväksytysti helmikuussa. muilta osin kevään voi nakutella osaamispisteitä miten tykkää ja valmistautua työssäoppimiseen. aion kyl panostaa täysillä kaikkeen kirjalliseen ja itsenäiseen, koska se on mulle luontaisin ja helpoin tapa omaksua tietoa. koulutussuunnittelija varotteli että täytyy malttaa myös tauottaa tehtäviä, mut mä suoritan mieluummin tehokkaasti ja huolellisesti sitä missä oon hyvä, ja jarruttelen sit mieluummin työharkoissa eli käytännön tekemisissä, koska se on paljon kuormittavampaa. niiden viikkojen ennakointi ja niistä palautuminen täytyy suunnitella. lukea ja kirjottaa jaksan melkolailla loputtomiin.

viimeistelin yhden taulun ja luovutin sen uusille omistajilleen eilen. oon maalannu niin paljon viime aikoina et luultavasti siks mun kroppa vaati mua nukkumaan melkein koko tän päivän: istuin hetken aamulla sohvalla juomassa kahvia, mut muun ajan oon viettäny sängyssä torkkuen. olis tietysti voinu käydä jo ennakkoäänestämässä tuolla helvetillisessä lumimyräkässä, mut sanoinkin sen sijaan: en vaadi tänään iteltäni yhtään mitään, ja se tuntu hyvältä.