linnut laulaa tosi kovaan ääneen, ehkä mustarastaat, keskellä vihmovaa räntämyräkkää. ankeeta kuinka keväistä toissapäivänä oli ja nyt on taas kylmä, sisälläkin sen tuntee.

nyt pyry lakkas, ja linnut on hiljaa. vähän kuin mä ton hemmetin korttipelini kanssa: mitä vaikeempi, sitä sitkeemmin mä väännän sitä väkisin vaikka viis tuntia. monesti se palkitaan, mut ei läheskään aina.